Olen kyllä aika vahvasti sitä mieltä, että minun lapsuudessani 90-luvulla oli tarjolla paljon kivemman näköisiä vaatteita vauvoille kuin nykyään. Nyt jos menee kauppaan niin löytää lähinnä vain hyvin neutraaleja sävyjä vaatteissa, tai sitten sitä perus pinkkiä ja vaaleansinistä. Itse en näe tätä kovinkaan mielekkäänä vaan koen ennemminkin tylsänä. Vaikka ovathan oikeastaan kaikki vauvanvaatteet suloisia, sitä en lähde kieltämään. Minä vain tahdon jotakin persoonallisempaa, mutta kyllä ne pinkki ja vaaleansininenkin kelpaavat.
Olen minä ihan muutamat vaatteet kaupasta uutena ostanut, mutta muutoin vain kierrellyt kirppiksiä ja kierrätyskeskuksia. Ja mikä tärkeintä - penkonut läpi laatikon, mikä on täynnä minun ja siskoni vanhoja vaatteita. Näitä kyseisiä vaatteita tullaan ihan varmasti näkemään lapseni päällä, koska tykkään tykkään tykkään. Miksei nykyään enää tehdä tällaisia vaatteita? Tai sitten olen vain huono etsimään.
Nyt kun tulokas kovasti näyttää tytöltä, pääsen myös jossakin vaiheessa pukemaan hänet pukuun, millä on minulle itselleni suuri merkitys. Minun vanhaan kansallispukuuni. Kansallispukuun, joka teetettiin ihan vain minua varten vuonna 1994, Mäntyharjun Nuorisoseuran 100-vuotisjuhlaan. Edellisen kerran pukua on 90-luvun lopulla käyttänyt siskoni. Nyt, monen vuoden tauon jälkeen, puvulle on tulossa uusi käyttäjä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti